Turkin aloitettua laajamittainen hyökkäyssotansa Rojavassa (Länsi-Kurdistanissa/Pohjois-Syyriassa) vuonna 2019 Suomi jäädytti uusien asevientilupien myöntämisen Turkkiin, aseviennin oltua sitä edeltävänä vuonna 17 miljoonan euron paikkeilla. Asevientilupien myöntäminen pysyi jäädytettynä Turkin jatkaessa sotarikoksiaan, kunnes Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana kysymys aseviennistä nousi jälleen tapetille. Suomen rämpiessä Naton jäseneksi, ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen Yhteisymmärrysasiakirjan, vakuuttaen Turkille ettei aseviennille ole kieltoja tai esteitä. Vain puoli vuotta asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen Suomi myönsi uuden vientiluvan miehityssotaa käyvään Turkkiin.
Vuoden 2023 tammikuussa tuolloinen puolustusministeri Mikko Savola myönsi vientiluvan Suomesta Turkkiin vietävälle suojausteräkselle, jota valmistaa Raahessa toimiva Miilux Oy, joka tytäryhtiönsä kautta toimii myös Turkissa. Vuonna 2019 turkkilainen OYAK osti 70% Miilux Oy:stä, täten ollen sen enemmistöomistaja. OYAK on Turkin puolustusministeriön alaisuudessa toimiva Turkin armeijan eläkerahasto.
Suomen puolustusministeriön Miilux Oy:lle myöntämän vientiluvan alaisen suojausteräksen loppukäyttäjäksi on nimetty turkkilainen panssaroituja ajoneuvoja valmistava BMC Otomotiv. Jo Turkin armeijan käytössä olevan BMC:n valmistaman kaluston lisäksi Turkin armeija on tilannut BMC:ltä muun muassa 250 Altay -panssarivaunua, joiden oletetaan valmistuvan sen käyttöön vuonna 2025.
BMC:n valmistamat Kirpi -panssariajoneuvot olivat Turkin armeijan käytössä vuoden 2018 hyökkäyksessä Pohjois-Syyrian Afriniin, joka on yhä Turkin miehittämä. Turkin valtionmedia ylpeili tuolloin paikallisesti valmistetun kaluston osuudella hyökkäyksessä, mutta panssariajoneuvojen suojausteräs oli kuitenkin suomalaista. Turkki ja sen tukemat aseelliset ryhmät Syyriassa ovat syyllistyneet miehitetyssä Afrinissa toistuviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Suuren osan alueen alkuperäisestä väestöstä paettua miehityksen alettua, Afriniin jääneet ovat kohdanneet satunnaisia pidätyksiä, kidnappauksia ja omaisuuden väkivaltaisia pakkolunastuksia Turkin tukemien joukkojen toimesta.
Turkin hyökkäyssodan jatkuttua jo vuosia ja kiihdyttyä entisestään viime loka- ja joulukuun raaoissa pommituksissa, on Suomen tuki Turkin valtiolle ja sen sotakoneistolle häpeällistä. Edellisen hallituksen aloittama Turkin myötäily on Petteri Orpon hallituskaudella vain kiihtynyt; Turkin sotarikoksista on vaiettu täysin ja sen valtionjohtoa mielistelty keinolla millä hyvänsä. Viime lokakuussa suomalaiset aktivistit heittelivät punaista maalia Turkin suurlähetystön sisäänkäynnille, mihin ulkoministeri Elina Valtonen reagoi välittömästi lähettäen pahoittelunsa Turkille. Turkin yli 2 miljoonaa ihmistä vaille vettä ja sähköä jättäneitä Rojavaan kohdistuneita pommituksia Valtonen ei puolestaan huomioinut sanallakaan.
Kun Suomen valtionjohto veljeilee miehityssotaa ja kansanmurhaa Kurdistanissa toteuttavan Turkin kanssa, on meidän demokraattisena kansalaisyhteiskuntana seistävä Kurdistanin vapautusliikkeen rinnalla.