Tekstin on kirjoittanut kansainvälisen RiseUp4Rojava -verkoston koordinaatio ja suomentanut RiseUp4Rojava Finland.
6.10.2023
Kaikille Kurdistanin vapausliikkeen ystäville, kaikille antifasisteille, sosialisteille, feministeille, anarkisteille, kommunisteille, ekologisen liikkeen ystäville sekä kaikille paremman elämän ja paremman maailman puolesta taisteleville ihmisille. Medialle ja julkisuuteen:
Torstaista 5. lokakuuta lähtien Turkki on tehnyt ainakin 30 ilmaiskua eri puolilla Pohjois- ja Itä-Syyriaa. Useimmat näistä ovat olleet Cizîren alueella ja kaksi Kobanên kaupungin ympäristössä. Kohteina on ollut autoja, kyliä ja siviili-infrastruktuuria, kuten öljy- ja sähkölaitoksia. Lukuisat siviilit ja sisäisen turvallisuuden joukkojen jäsenet ovat saaneet surmansa.
Hyökkäyksiä ovat edeltäneet Turkin ulkoministeri Hakan Fidanin uhkaukset itsehallintoaluetta kohtaan. Näiden uhkausten tekosyy oli Turkin sisäministeriötä vastaan Ankarassa 1. lokakuuta toteutettu itsemurhaisku, jonka kansanpuolustusvoimat (HPG) ilmoitti tehneensä. Turkin ulkoministerin esittämissä uhkauksissa väitettiin, että hyökkääjät tulivat Pohjois- ja Itä-Syyriasta, ja siksi ”kaikki infrastruktuuri ja energialaitokset” erityisesti Syyriassa ja Irakissa olivat ”oikeutettuja” kohteita.
Miten ymmärtää nämä iskut laajemmassa yhteydessä sortumatta yksinkertaistamaan niitä ”Ankaran kostoksi”, kuten Turkin valtion niitä propagoi tai kuten media ja imperialistisia valtioita lähellä olevat instituutiot niitä normalisoivat? Voi olla mielekästä ymmärtää ne osana uutta sotilaallista etenemistä, jota Turkin fasismi toteuttaa luodessaan uutta Osmanien valtakuntaa.
Tähän etenemiseen kuuluu erilaisia rintamia ja toimia alueella: Turkin tukemien sotapäälliköiden tekemät hyökkäykset Deir-a-zorissa Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF) vastaan; väestörakenteen muutokset sekä sieppaukset ja tappaminen miehitetyillä alueilla, kuten Afrinissa, Gire Spissä ja Serekaniyessa; armenialaisten asuttaman Artsakhin miehittäminen Turkin nukkevaltion Azerbaidžanin toimesta ja tällä tavoin armenialaisten kansanmurhan jatkaminen; demokraattisen Lähi-idän edelläkävijän Rêber Apon (Abdullah Öcalan) täydellinen eristäminen viimeiset kolme vuotta, sekä laajat sotilasoperaatiot Pohjois- ja Etelä-Kurdistanissa, jossa voimakkaimmat hyökkäykset ovat tapahtuneet Zapin ja Metînan alueilla Kansanpuolustusjoukkoja (YPG/YPJ) vastaan. Vaikka nämä tapahtumat näyttäisivätkin erillisiltä toisistaan, on tärkeää ymmärtää ne osana Turkin AKP:n ja MHP:n hallinnon toteuttamaa kansanmurhaa ja imperialistista strategiaa. Mitkä ovat sen tavoitteet? Yksi: demokraattisen kansalaisyhteiskunnan sekä identiteettien – lukuun ottamatta pakotettua turkkilaista ideologiaa – hävittäminen Turkin rajojen sisällä. Kaksi: vallata ja ottaa haltuunsa alueita ja muuttaa niiden väestörakennetta vallan vakiinnuttamiseksi. Kolme: niillä alueilla, joissa tämä ei ole mahdollista, heikentää ja tuhota poliittista ja yhteiskunnallista vakautta tyhjentääkseen ne ja valmistaa ne tulevaan miehitykseen.
Jälkimmäinen suunnitelma on pitkän aikavälin strategia ja vaaraksi kaikkien Lähi-idän ja sen ulkopuolisten kansojen vakaudelle, rauhalle ja elämälle. On otettava huomioon, että lähestymme lokakuun yhdeksättä päivää, Rêber Apon vastaisen kansainvälisen salaliiton vuosipäivää. Kuten tiedetään, Turkin valtio valitsee tällaisia historiallisia päivämääriä hyökkäyksilleen. Eri imperialistiset voimat, mukaan lukien Nato ja Venäjä, pyrkivät osoittamaan hallitsevansa aluetta Turkin kautta. Turkki, jota muut paikalliset voimat, kansan vastarinta ja kurdien vapausliike ovat heikentäneet, haluaa puolestaan saada takaisin materiaalista ja teknistä voimaansa.
Tätä miehitys- ja kansanmurhasuunnitelmaa vastaan on käynnissä voimakas vastarinta, jota ei voi jättää huomiotta. Ankaran toimia on arvioitava samassa yhteydessä kuin Kurdistanin vuoristossa toimivien sissijoukkojen vastarintaa sekä Etelä- ja Pohjois-Kurdistanin, Irakin ja Armenian ihmisten demokraattisia toimia. Tämän vastarinnan keskiössä ovat Pohjois- ja Itä-Syyrian kansalaiset sekä demokraattiset rakenteet, joita luodaan vaikeissa sotaolosuhteissa.
Kaikilla demokraattisilla ja sodanvastaisilla voimilla on myös oma paikkansa tässä vastarinnassa, ja niiden pitäisi nousta Turkin hyökkäyksiä vastaan. Pelkkä niihin reagointi ei kuitenkaan riitä. Turkin fasismia, sen yhteistyökumppaneita ja tukijoita vastaan on hyökättävä kaikkialla!
RiseUp4Rojava! Smash Turkish fascism!
#RiseUp4Rojava -koordinaatio